Kesästä syksyyn

En voinut olla jälleen klikkailematta Looklettia, vaikka liika-annostuksen ehdinkin siitä jo saada. Style Bubblen Susie oli myös löytänyt härpäkkeen. Hän oli innostunut skandimerkeistä. Oli sitten pakko käydä katsomassa, miten valikoima on laajentunut..

Ensimmäisen asukokonaisuuden innoittajana oli Stellan blogista löytynyt kuvasarja. Minua nauratti, koska otsikossa puhuttiin värikkyydestä.

Viehätyin hailakasta vaaleanpunaisesta. Lookletin valikoimissa ei juuri väriä näy, joten paita oli kompromissivaihtoehto. Se voisi olla vähän siistimpi. Stellan asuun ei kuulunut laukkua. Minä valitsin tuollaisen pussukan. =)
Noh, sitten löysin Cheap Mondayn topin (?, mekkohan se on), joka on _ihana_. Ja sitten Minimarketin leppäkerttuvillapaidan. Olin yht'äkkiä ajatuksineni jo syksyssä. Plaah! Kesää ei saa pilata syksyilemällä. Silti teen sitä jatkuvasti, vahingossa.

Haaveilen musta-valkoisesta hupparista

ja vaivattomasta tyylikyydestä

Olen myös paikallistanut uuden minulle tuntemattoman aussimerkki Willown. Resort 2010 malliston ruudut ihastuttivat. Jotain samaa kuin Dries Van Notella, mutta silti se on oma juttunsa.

Syksykään 2009 ei ollut hassumpi

Näytöskuvat olivat silti ihan oma juttunsa. Syksyssä on juuri jotain tuollaista bitter sweetiä. Luopumista. Kaipausta. Haikeutta. Kauneutta.

Jos tarvitsisin syksyksi kokkarimekon, valintani olisi Nanette Leporen syysmallistosta.
Ja nyt unohdan kaikki nämä syysjutut! Kesän viettäminen on kuitenkin aika kivaa.. 8)

Mäkin haluun

Lähes jokaisessa blogissa on ollut kuvia Pariisin Voguen elokuun numeron muotispektaakkelista. Lehteen koottiin 64 kuvan sarja totaali-lookkeja huippumalleineen. Kuvaamisen hoiti Inez & Vinoodh. Jutun otsikko oli vapaasti käännettynä "Muodin DNA". Tämäkin päätti laittaa omat suosikkinsa tänne.

Jo pitkään on korostettu mix & match -ideologiaa. Univormumainen pukeutuminen on jäänyt historiaan, kun asukokonaisuuksista on tullut kerrosteltuja samalla, kun edullisia vaatteita on yhdistetty huippusuunnittelijoiden luomuksiin. Olisiko tuuli kääntymässä? Lama on pakottanut monet muotitalot kiristämään kukkaronnyörejään, mutta ollaan myös palaamassa perusasioiden ääreen. Kukaan ei ehkä tällä hetkellä kaipaa "CHANEL!!!" -asioita. Kuka kehtaisi sellaisen kantaa edes ulos kaupasta? Itse en ole oikein ikinä pitänyt logo-vaatteista tai -asusteista, joten suuntaus on mieluinen. (En siis tarkoita sitä, että irrottaisin logot vaatteistani tms. En vain pidä suurista logoista, joiden tarkoitus on lähes "huutaa" minun rakastavan kyseistä brändiä. Kukin tietysti tyylillään =)

Mistä sitten on kyse? Uskon, että huolitellumpi tyylikkyys saa jälleen enemmän huomiota. Helppo, rento, mutta viimeistelty ja varma tyyli on kantajalleen siunaus. Vaatteet eivät kiristä, kutita tai roiku. Ne istuvat ja tuntuvat hyvältä. Siitä voidaan myös maksaa. Helppous saattaa olla sitä, että koko asun voi ostaa kerralla. Sitä voi muuttaa asustein. Eli on taas ok ostaa jakku, hame ja housut samasta sarjasta. Univormuihin silti tuskin palataan. Yksityiskohdat ja viimeistelty työnjälki saavat asiakkaan tekemään ostopäätöksen. Kilpailu on niin kovaa, ettei helppoihin ratkaisuihin ole (ainakaan enää) varaa.

Jostain syystä viime aikoina olen ehkä vähän kyllästynyt väreihin. Olen siis ihminen, jonka värikkäitä vaatevalintoja välillä ääneenkin ihmetellään, =) onneksi ei ilkeyksiä ole minun korviini silti kuulunut. Minulla oli vuosikausia suhteellisen väritön vaatekaappi, mutta sitten sinne alkoi hiipiä värejä. Yht'äkkiä huomasin, että vaatekaapissani on melkein kymmenen lähes saman sävyistä pinkkiä - oranssinpunaista paitaa. Eli osa enemmän pinkkejä, osa oranssihtavia.

Nyt saa yksi väripilkku olla maksimi, jos sitäkään. Vähän harmittaa. Kesällä on kiva pukeutua riemunkirjavasti. Noh, ehkä tämä menee vielä ohi.. Syksyllä voisi sitten taas siirtyä hillitympään väribalettiin. Kas näin:

Jotenkin ihanan rento, mutta silti chic
Tyylivinkkini äidille =)

SuosikkiniHei ihan oikeasti, miten ne näillä kävelee?!Paljon samaa oli monta vuotta sitten jossakin britti-Voguessa, ihastuin ja vieläkin tykkään.

Love the dress, mutta koira on myös juuri niin kaunis kuin mahdollista.

Sitten vielä loppuun iki ihana Yves Saint Laurent. Punaiset kengät, yksinkertaisuus, naisellisuus nyansseissa ja laukku, johon rakastuin jo jokin aika sitten. En osannut kirjoittaa siitä ennen, mutta nyt sain hyvän aasin sillan.

Sen toi tietoisuuteeni Sara, jonka lumoava blogi saa minut vaipumaan ajatuksiini tuon tuostakin. En ostaisi itselleni Chanelin laukkua. Ostin sen äidilleni. =) Mutta tämän ottaisin heti kokoelmaani, kaikissa väreissä ja koissa.

Kuvat ADN de Mode & musta YSL-laukku

Sitten tää laittais tälle nää liilat kengät

London College of Fashion ja interaktiivisia nettikauppapalveluja tarjoava Schway ovat ryhtyneet yhteistyöhön. BA Fashion Design Realisation -kurssi on ensimmäinen, joka osallistuu projektiin. Kyse on opiskelijoille tarjottavasta mahdollisuudesta esitellä luomuksiaan interaktiivisesti. Halukkaat pääsevät siis "hypistelemään" ja kokoelman vaatteista voi luoda haluamiaan asukokonaisuuksia.

Brändäyskoulu postauksessani jo harmittelin, miten suomalaiset ei vaan osaa tuotteistaa ideoitaan innovaatioiksi asti. Tässä olisi nyt yksi uusi idea varastettavaksi. On oikeasti eri asia kokeilla nuoren suunnittelijan mekkoa näytenuken päällä kuin katsoa pelkkiä mainoskuvia (vaikka ei niistä saa silti tietysti luopua! miten ihania mainoskuvat voivatkaan olla..). Kaikkihan tietävät, miten kynnys ostaa madaltuu, kun voi vähän "testata" ensin.. Vähän kuin leikkisi paperinukeilla. =)

Tietystikään nuorilla suunnittelijoilla ei ole varaa hankkia käyttöönsä interaktiivista netti(kauppa)työkalua. Siksi voitaisiinkin perustaa uuteen Aalto-yliopistoon projekti, jossa tekniikan- ja taidepuolen opiskelijoiden tietotaito yhdistettäisiin. Voitaisiin luoda opiskelijoiden käyttöön nettityökaluja, jotka voisivat olla esim. 5 vuoden ajan valmistumisesta ilmaiseksi opiskelijoiden käytössä. (Vaikka teekkari olenkin, itse en opiskele ohjelmointia tms. nörtteilyä, joten mitään valmista konseptia en osaa esittää.) Tärkeintä olisi poikkitieteellisyys, koulutusohjelmasta riippumatta.

Noh, olihan taas paasausta.

Mutta oli siellä oikeasti aika kivoja vaatteitakin. Innostuin Tazeem Akhtarin kuoseista, Gintare Jankunienen uutta ja vanhaa jännästi sekoittelevista vaatteista sekä, yllätys yllätys, suomalaissyntyisen Liinu Leinikki Nuortion kreikkalaisjumalia ja 80-lukua yhdistelevistä asukokonaisuuksista. Onnekseni löysin myös malliston catwalk-kuvia.

Sama Liinu Nuortion mekko oli myös Schway-kuvassa =)

Mallistoa voi näppäillä syyskuun loppuun asti sivustolla.

Helpottaisiko sinun ostopäätöstäsi mallinukella leikkiminen?

P.S. Olen siis palannut matkaltani. Kuvia seuraa myöhemmin..

That little red something

Joskus haluaa pienen kivan asian, joka saa hyvälle tuulelle, mutta ei kuitenkaan vie koko huomiota. Ostaa jäätelön ja menee syömään sen rantaan. Laittaa voita kastikkeeseen. Menee nukkumaan puhtaisiin lakanoihin. Laittaa kynttilöitä palamaan ja käpertyy lukemaan kirjaa. Suutelee hetken kesken kävelyn.

Toimii varsinkin harmaina päivinä.

Minulle tuollainen pieni asia on myös punaiset kengät.



Tai puunrunko.



Jos näette minut Esplanadilla maalipurkkikädessä, taluttakaa kotiin kiitos.

Tämä lähtisi matkailemaan, kun yhteinen loma poikaystävän kanssa alkaa. Näemme siis jonkin ajan päästä. Au revoir!

Kuvat 1, 2, 3

Mielummin överit kuin vajarit

Resorteista Haute Couture -sesonkiin. Haute Couture on muotitalojen taidonnäyte, käsityötaidon ylistys. Ei ole tarkoituskaan tehdä käytettäväksi tarkoitettuja vaatteita vaan fiilistellä ja tehdä jotain omaperäistä.

Diorin syksy 2007

Siis pitäisi. Tai ainakin tämän mielestä pitäisi. Lama on surullinen asia. Couture-talo Lacroix on konkurssihallinnon alla ja todennäköisesti tämän vuoden kokoelma jäi Christian Lacroix'n viimeiseksi. Mallisto saatiin esiteltyä Lacroix'n omin ja ystävien varoin & avustuksin. Mm. kengät (Roger Vivier) ja paikka tarjottiin Lacroix'n käyttöön ilmaiseksi.

Christian Lacroix ja Vlada Roslyakov

Esitellyt mallistot ovat olleet lähes järjestäen tylsiä, melkein RTW-mallistoja. Järkyttävin oli Alexis Mabillen haitulakokoelma. Käsityötaidot ja ideat jäivät minulta huomaamatta. Ilmeisesti rahaa ei ole ollut panostaa muillakaan taloilla. Erityisesti petyin (enkä ollut ainoa) Diorin jämähdykseen.

Stephane Rollandin kokoelma oli hieno. Ei revittelyä, mutta ihastuin leikkauksiin ja mielettömiin (avaruudellisiin) yksityiskohtiin. Jotain samaa fiilistä oli Chanelin "jumalattaressa", hassua kyllä.

Materiaaleista eniten olen innoissani sametista. Jean Paul Gaultierin smokkitakki ja Armani Privén jakku olivat ehkä omaan makuuni sopivimmat.

Väriä ei liikaa näkynyt. Tietysti kyse on vuodenvaihteen kokoelmista, mutta silti lama taisi painaa väripalettiakin. Chanelilta löytyi jännittävä kuosien ja värien yhdistelmä. Suurimman hymyn kasvoilleni sai kuitenkin Josep Fontin kokoelma. Lempparini oli punavalkoinen ihanuus.

Mutta minne katosi Anna Wintour? Leidiä ei ole näytöksissä näkynyt. =D

Kuvat Style.com & Josep Font, Stephane Rolland


Edit: Sugar Rock Catwalkin Erin kirjoittaa mielestäni aika osuvasti RTW-viboista

Brändäyskoulu

Paperiyhtiö Arjowiggins julkaisi uusimman Curious Collection -malliston. Kyllä! Yritys on paperinvalmistaja, joka panostaa designiin ja ympäristöarvoihin. Nyt oli vuorossa julkaista 27 uutta trendiväriä, jotka on valittu yhdessä Studio Edelkoortin kanssa. Time on rankannut 2003 Li Edelkoortin 25 vaikutusvaltaisimman muotiteollisuus-ihmisen joukkoon.

Mutta, mutta. Jotta idea toimisi, vaatii se hyvän toteutuksen. Valokuvaaja Grégoire Alexandre loi malliston ympärille Curious Storyn. Ideana on, että tyttö matkaa läpi erilaisten (väri)maailmojen. Sivuilla on interaktiivinen animaatioseikkailu, jossa matkan voi seurata.

Käyttöliittymä ei ollut kaikkein toimivin, jota välillä jumitteleva koneeni edelleen heikensi, mutta käytin silti (liian) kauan aikaa sivuilla seikkailuun. Klikkailin aivan innoissani eteenpäin paperihevosten ja loisteputkilamppujen keskellä.

Miksi suomessa ei osata?! Miksi puhutaan vain kaikenmaailman älypapereista? Eikö voisi opetella olemaan innovatiivinen tänään? Huh!

Project 1

Short Film - Project 1 -pari

Näinkin lyhyen bloggailun aikana näköjään jatkuvasti palailen vanhoihin aiheisiin, mutta innostuin nyt niin, että en voinut olla kirjoittamatta..

Eli kyseessä on aiemmassa Finsk -kenkämerkkipostauksessa lyhyesti esitelty kenkä "Project 1", josta Style Bubblen Susie meni vähän sekaisin. Noh, Susien onnistui nyt lopulta saada nuo mysteerikengät kokeiltavaksi. Eli siis vain kokeiltavaksi. Myyntiin ne eivät ole tulossa. Kengistä on kuitenkin tehty jo ainakin kaksi versiota (ensimmäisen postauksen liila, sekä tuo harmaa, erilaisin yksityiskohdin), joten saa nähdä tulisiko joku special edition myyntiin..

Itse innostuin kuitenkin eniten siitä, miksi kengät oli valmistettu. Ne päätyvät seuraavaa mallistoa esittelevään lyhytelokuvaan, joita Finskin sivuilta jo 3 kpl löytyykin. Olin aivan fiiliksissä Crystal Corolla ja Stratum -pätkistä. Hassuja ja hyväntuulisia. Muistuu mieleen vuosituhanteen vaihteen epäkaupallisiin tarkoituksiin tehdyt animaatiot musiikkineen päivineen. Ovat ne silti taiten tehtyjä. =)