London College of Fashion ja interaktiivisia nettikauppapalveluja tarjoava Schway ovat ryhtyneet yhteistyöhön. BA Fashion Design Realisation -kurssi on ensimmäinen, joka osallistuu projektiin. Kyse on opiskelijoille tarjottavasta mahdollisuudesta esitellä luomuksiaan interaktiivisesti. Halukkaat pääsevät siis "hypistelemään" ja kokoelman vaatteista voi luoda haluamiaan asukokonaisuuksia.Brändäyskoulu postauksessani jo harmittelin, miten suomalaiset ei vaan osaa tuotteistaa ideoitaan innovaatioiksi asti. Tässä olisi nyt yksi uusi idea varastettavaksi. On oikeasti eri asia kokeilla nuoren suunnittelijan mekkoa näytenuken päällä kuin katsoa pelkkiä mainoskuvia (vaikka ei niistä saa silti tietysti luopua! miten ihania mainoskuvat voivatkaan olla..). Kaikkihan tietävät, miten kynnys ostaa madaltuu, kun voi vähän "testata" ensin.. Vähän kuin leikkisi paperinukeilla. =)
Tietystikään nuorilla suunnittelijoilla ei ole varaa hankkia käyttöönsä interaktiivista netti(kauppa)työkalua. Siksi voitaisiinkin perustaa uuteen Aalto-yliopistoon projekti, jossa tekniikan- ja taidepuolen opiskelijoiden tietotaito yhdistettäisiin. Voitaisiin luoda opiskelijoiden käyttöön nettityökaluja, jotka voisivat olla esim. 5 vuoden ajan valmistumisesta ilmaiseksi opiskelijoiden käytössä. (Vaikka teekkari olenkin, itse en opiskele ohjelmointia tms. nörtteilyä, joten mitään valmista konseptia en osaa esittää.) Tärkeintä olisi poikkitieteellisyys, koulutusohjelmasta riippumatta.
Noh, olihan taas paasausta.
Mutta oli siellä oikeasti aika kivoja vaatteitakin. Innostuin Tazeem Akhtarin kuoseista, Gintare Jankunienen uutta ja vanhaa jännästi sekoittelevista vaatteista sekä, yllätys yllätys, suomalaissyntyisen Liinu Leinikki Nuortion kreikkalaisjumalia ja 80-lukua yhdistelevistä asukokonaisuuksista. Onnekseni löysin myös malliston catwalk-kuvia.
Sama Liinu Nuortion mekko oli myös Schway-kuvassa =)Mallistoa voi näppäillä syyskuun loppuun asti sivustolla.
Helpottaisiko sinun ostopäätöstäsi mallinukella leikkiminen?
P.S. Olen siis palannut matkaltani. Kuvia seuraa myöhemmin..
Helpottaisiko sinun ostopäätöstäsi mallinukella leikkiminen?
P.S. Olen siis palannut matkaltani. Kuvia seuraa myöhemmin..
2 kommenttia:
Mallinukella leikkiminen ois kiva ajatus, ainakin ideoiden etsimiseen. Oon lukenu jotain juttuja siitä miten vaatteiden osalta nettikauppa ei oo nostanu suosiotaan niin kuin on oletettu. Tää johtuu siitä, että ihmiset haluu edelleen itse mennä hypistelemaan vaatteita paikan päälle ja nauttia shoppauksesta. Itse olen myös aika pitkälti samaa mieltä. Ei kaikkea voi vaan siirtää nettiin ja valita mallinukkejen päältä. Netti toimii erinomaisesti sillon, jos tiettyä juttua ei saa kaupasta. Laukut ja kengät nyt on helpompi valikoida netistäkin, mutta vaatteiden haluis varmasti istuvan.
Kiitos viestistäsi. =)
Olen ihan samaa mieltä. Kun voi sovittaa, saa materiaalin tunnun ja istuvuuden voi todeta. Ja on ihan hölmöä vastaanottaa vaate, jonka on jo maksanut, ja joka ei olekaan mieluinen. Palautusprojektit eivät houkuttele.
Mallinukella leikkimisessä voi olla kuitenkin puolensa. Tarkoitin lähinnä tilanteita, joissa suunnittelija on täysin tuntematon. Hänellä ei ole omasta takaa myyntikanavia tai kontakteja sisäänostajiin. Ostajia voi kuitenkin olla olemassa "out there", ilman välikäsiä, netissä.
Suunnittelijan omilla nettisivuilla voisi olla mahdollista myydä mallistoa. Valokuvat on yksi keino, mutta interaktiivisuus tekee hommasta omasta mielestäni houkuttelevamman. Mallinuken päällä saa paremman käsityksen vaatteen todellisesta luonteesta. Lisäksi voi leikitellä asukokonaisuuksilla.
Välimuotokin on keksitty. En muista enää yrityksen nimeä tosin. =( Se esitteli tuotteitaan showroomeissa, jossa tuotteita pystyi kokeilemaan. Pieni varasto oli showroomin yhteydessä, mutta netistä ostaessa asiakas saa alennuksen (esim. 5% vrt. showroom-hinnat).
Vastaavasti netti voi mielestäni olla jakelukanava vakiintuneille merkeille, joilla on asiakaskunta olemassa. Asiakkailla on jo usein käsitys, mikä koko sopii, mikä ei.
Lähetä kommentti