tiistai 28. heinäkuuta 2009

Mäkin haluun

Lähes jokaisessa blogissa on ollut kuvia Pariisin Voguen elokuun numeron muotispektaakkelista. Lehteen koottiin 64 kuvan sarja totaali-lookkeja huippumalleineen. Kuvaamisen hoiti Inez & Vinoodh. Jutun otsikko oli vapaasti käännettynä "Muodin DNA". Tämäkin päätti laittaa omat suosikkinsa tänne.

Jo pitkään on korostettu mix & match -ideologiaa. Univormumainen pukeutuminen on jäänyt historiaan, kun asukokonaisuuksista on tullut kerrosteltuja samalla, kun edullisia vaatteita on yhdistetty huippusuunnittelijoiden luomuksiin. Olisiko tuuli kääntymässä? Lama on pakottanut monet muotitalot kiristämään kukkaronnyörejään, mutta ollaan myös palaamassa perusasioiden ääreen. Kukaan ei ehkä tällä hetkellä kaipaa "CHANEL!!!" -asioita. Kuka kehtaisi sellaisen kantaa edes ulos kaupasta? Itse en ole oikein ikinä pitänyt logo-vaatteista tai -asusteista, joten suuntaus on mieluinen. (En siis tarkoita sitä, että irrottaisin logot vaatteistani tms. En vain pidä suurista logoista, joiden tarkoitus on lähes "huutaa" minun rakastavan kyseistä brändiä. Kukin tietysti tyylillään =)

Mistä sitten on kyse? Uskon, että huolitellumpi tyylikkyys saa jälleen enemmän huomiota. Helppo, rento, mutta viimeistelty ja varma tyyli on kantajalleen siunaus. Vaatteet eivät kiristä, kutita tai roiku. Ne istuvat ja tuntuvat hyvältä. Siitä voidaan myös maksaa. Helppous saattaa olla sitä, että koko asun voi ostaa kerralla. Sitä voi muuttaa asustein. Eli on taas ok ostaa jakku, hame ja housut samasta sarjasta. Univormuihin silti tuskin palataan. Yksityiskohdat ja viimeistelty työnjälki saavat asiakkaan tekemään ostopäätöksen. Kilpailu on niin kovaa, ettei helppoihin ratkaisuihin ole (ainakaan enää) varaa.

Jostain syystä viime aikoina olen ehkä vähän kyllästynyt väreihin. Olen siis ihminen, jonka värikkäitä vaatevalintoja välillä ääneenkin ihmetellään, =) onneksi ei ilkeyksiä ole minun korviini silti kuulunut. Minulla oli vuosikausia suhteellisen väritön vaatekaappi, mutta sitten sinne alkoi hiipiä värejä. Yht'äkkiä huomasin, että vaatekaapissani on melkein kymmenen lähes saman sävyistä pinkkiä - oranssinpunaista paitaa. Eli osa enemmän pinkkejä, osa oranssihtavia.

Nyt saa yksi väripilkku olla maksimi, jos sitäkään. Vähän harmittaa. Kesällä on kiva pukeutua riemunkirjavasti. Noh, ehkä tämä menee vielä ohi.. Syksyllä voisi sitten taas siirtyä hillitympään väribalettiin. Kas näin:

Jotenkin ihanan rento, mutta silti chic
Tyylivinkkini äidille =)
SuosikkiniHei ihan oikeasti, miten ne näillä kävelee?!Paljon samaa oli monta vuotta sitten jossakin britti-Voguessa, ihastuin ja vieläkin tykkään.
Love the dress, mutta koira on myös juuri niin kaunis kuin mahdollista.

Sitten vielä loppuun iki ihana Yves Saint Laurent. Punaiset kengät, yksinkertaisuus, naisellisuus nyansseissa ja laukku, johon rakastuin jo jokin aika sitten. En osannut kirjoittaa siitä ennen, mutta nyt sain hyvän aasin sillan.

Sen toi tietoisuuteeni Sara, jonka lumoava blogi saa minut vaipumaan ajatuksiini tuon tuostakin. En ostaisi itselleni Chanelin laukkua. Ostin sen äidilleni. =) Mutta tämän ottaisin heti kokoelmaani, kaikissa väreissä ja koissa.

Kuvat ADN de Mode & musta YSL-laukku

Ei kommentteja: