
Siis pitäisi. Tai ainakin tämän mielestä pitäisi. Lama on surullinen asia. Couture-talo Lacroix on konkurssihallinnon alla ja todennäköisesti tämän vuoden kokoelma jäi Christian Lacroix'n viimeiseksi. Mallisto saatiin esiteltyä Lacroix'n omin ja ystävien varoin & avustuksin. Mm. kengät (Roger Vivier) ja paikka tarjottiin Lacroix'n käyttöön ilmaiseksi.

Esitellyt mallistot ovat olleet lähes järjestäen tylsiä, melkein RTW-mallistoja. Järkyttävin oli Alexis Mabillen haitulakokoelma. Käsityötaidot ja ideat jäivät minulta huomaamatta. Ilmeisesti rahaa ei ole ollut panostaa muillakaan taloilla. Erityisesti petyin (enkä ollut ainoa) Diorin jämähdykseen.
Stephane Rollandin kokoelma oli hieno. Ei revittelyä, mutta ihastuin leikkauksiin ja mielettömiin (avaruudellisiin) yksityiskohtiin. Jotain samaa fiilistä oli Chanelin "jumalattaressa", hassua kyllä.

Väriä ei liikaa näkynyt. Tietysti kyse on vuodenvaihteen kokoelmista, mutta silti lama taisi painaa väripalettiakin. Chanelilta löytyi jännittävä kuosien ja värien yhdistelmä. Suurimman hymyn kasvoilleni sai kuitenkin Josep Fontin kokoelma. Lempparini oli punavalkoinen ihanuus.

Kuvat Style.com & Josep Font, Stephane Rolland
Edit: Sugar Rock Catwalkin Erin kirjoittaa mielestäni aika osuvasti RTW-viboista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti