keskiviikko 22. heinäkuuta 2009

Sitten tää laittais tälle nää liilat kengät

London College of Fashion ja interaktiivisia nettikauppapalveluja tarjoava Schway ovat ryhtyneet yhteistyöhön. BA Fashion Design Realisation -kurssi on ensimmäinen, joka osallistuu projektiin. Kyse on opiskelijoille tarjottavasta mahdollisuudesta esitellä luomuksiaan interaktiivisesti. Halukkaat pääsevät siis "hypistelemään" ja kokoelman vaatteista voi luoda haluamiaan asukokonaisuuksia.

Brändäyskoulu postauksessani jo harmittelin, miten suomalaiset ei vaan osaa tuotteistaa ideoitaan innovaatioiksi asti. Tässä olisi nyt yksi uusi idea varastettavaksi. On oikeasti eri asia kokeilla nuoren suunnittelijan mekkoa näytenuken päällä kuin katsoa pelkkiä mainoskuvia (vaikka ei niistä saa silti tietysti luopua! miten ihania mainoskuvat voivatkaan olla..). Kaikkihan tietävät, miten kynnys ostaa madaltuu, kun voi vähän "testata" ensin.. Vähän kuin leikkisi paperinukeilla. =)

Tietystikään nuorilla suunnittelijoilla ei ole varaa hankkia käyttöönsä interaktiivista netti(kauppa)työkalua. Siksi voitaisiinkin perustaa uuteen Aalto-yliopistoon projekti, jossa tekniikan- ja taidepuolen opiskelijoiden tietotaito yhdistettäisiin. Voitaisiin luoda opiskelijoiden käyttöön nettityökaluja, jotka voisivat olla esim. 5 vuoden ajan valmistumisesta ilmaiseksi opiskelijoiden käytössä. (Vaikka teekkari olenkin, itse en opiskele ohjelmointia tms. nörtteilyä, joten mitään valmista konseptia en osaa esittää.) Tärkeintä olisi poikkitieteellisyys, koulutusohjelmasta riippumatta.

Noh, olihan taas paasausta.

Mutta oli siellä oikeasti aika kivoja vaatteitakin. Innostuin Tazeem Akhtarin kuoseista, Gintare Jankunienen uutta ja vanhaa jännästi sekoittelevista vaatteista sekä, yllätys yllätys, suomalaissyntyisen Liinu Leinikki Nuortion kreikkalaisjumalia ja 80-lukua yhdistelevistä asukokonaisuuksista. Onnekseni löysin myös malliston catwalk-kuvia.

Sama Liinu Nuortion mekko oli myös Schway-kuvassa =)

Mallistoa voi näppäillä syyskuun loppuun asti sivustolla.

Helpottaisiko sinun ostopäätöstäsi mallinukella leikkiminen?

P.S. Olen siis palannut matkaltani. Kuvia seuraa myöhemmin..

perjantai 10. heinäkuuta 2009

That little red something

Joskus haluaa pienen kivan asian, joka saa hyvälle tuulelle, mutta ei kuitenkaan vie koko huomiota. Ostaa jäätelön ja menee syömään sen rantaan. Laittaa voita kastikkeeseen. Menee nukkumaan puhtaisiin lakanoihin. Laittaa kynttilöitä palamaan ja käpertyy lukemaan kirjaa. Suutelee hetken kesken kävelyn.

Toimii varsinkin harmaina päivinä.

Minulle tuollainen pieni asia on myös punaiset kengät.



Tai puunrunko.



Jos näette minut Esplanadilla maalipurkkikädessä, taluttakaa kotiin kiitos.

Tämä lähtisi matkailemaan, kun yhteinen loma poikaystävän kanssa alkaa. Näemme siis jonkin ajan päästä. Au revoir!

Kuvat 1, 2, 3

torstai 9. heinäkuuta 2009

Mielummin överit kuin vajarit

Resorteista Haute Couture -sesonkiin. Haute Couture on muotitalojen taidonnäyte, käsityötaidon ylistys. Ei ole tarkoituskaan tehdä käytettäväksi tarkoitettuja vaatteita vaan fiilistellä ja tehdä jotain omaperäistä.


Diorin syksy 2007

Siis pitäisi. Tai ainakin tämän mielestä pitäisi. Lama on surullinen asia. Couture-talo Lacroix on konkurssihallinnon alla ja todennäköisesti tämän vuoden kokoelma jäi Christian Lacroix'n viimeiseksi. Mallisto saatiin esiteltyä Lacroix'n omin ja ystävien varoin & avustuksin. Mm. kengät (Roger Vivier) ja paikka tarjottiin Lacroix'n käyttöön ilmaiseksi.

Christian Lacroix ja Vlada Roslyakov

Esitellyt mallistot ovat olleet lähes järjestäen tylsiä, melkein RTW-mallistoja. Järkyttävin oli Alexis Mabillen haitulakokoelma. Käsityötaidot ja ideat jäivät minulta huomaamatta. Ilmeisesti rahaa ei ole ollut panostaa muillakaan taloilla. Erityisesti petyin (enkä ollut ainoa) Diorin jämähdykseen.

Stephane Rollandin kokoelma oli hieno. Ei revittelyä, mutta ihastuin leikkauksiin ja mielettömiin (avaruudellisiin) yksityiskohtiin. Jotain samaa fiilistä oli Chanelin "jumalattaressa", hassua kyllä.

Materiaaleista eniten olen innoissani sametista. Jean Paul Gaultierin smokkitakki ja Armani Privén jakku olivat ehkä omaan makuuni sopivimmat.

Väriä ei liikaa näkynyt. Tietysti kyse on vuodenvaihteen kokoelmista, mutta silti lama taisi painaa väripalettiakin. Chanelilta löytyi jännittävä kuosien ja värien yhdistelmä. Suurimman hymyn kasvoilleni sai kuitenkin Josep Fontin kokoelma. Lempparini oli punavalkoinen ihanuus.

Mutta minne katosi Anna Wintour? Leidiä ei ole näytöksissä näkynyt. =D

Kuvat Style.com & Josep Font, Stephane Rolland


Edit: Sugar Rock Catwalkin Erin kirjoittaa mielestäni aika osuvasti RTW-viboista

keskiviikko 8. heinäkuuta 2009

Brändäyskoulu




Paperiyhtiö Arjowiggins julkaisi uusimman Curious Collection -malliston. Kyllä! Yritys on paperinvalmistaja, joka panostaa designiin ja ympäristöarvoihin. Nyt oli vuorossa julkaista 27 uutta trendiväriä, jotka on valittu yhdessä Studio Edelkoortin kanssa. Time on rankannut 2003 Li Edelkoortin 25 vaikutusvaltaisimman muotiteollisuus-ihmisen joukkoon.

Mutta, mutta. Jotta idea toimisi, vaatii se hyvän toteutuksen. Valokuvaaja Grégoire Alexandre loi malliston ympärille Curious Storyn. Ideana on, että tyttö matkaa läpi erilaisten (väri)maailmojen. Sivuilla on interaktiivinen animaatioseikkailu, jossa matkan voi seurata.

Käyttöliittymä ei ollut kaikkein toimivin, jota välillä jumitteleva koneeni edelleen heikensi, mutta käytin silti (liian) kauan aikaa sivuilla seikkailuun. Klikkailin aivan innoissani eteenpäin paperihevosten ja loisteputkilamppujen keskellä.

Miksi suomessa ei osata?! Miksi puhutaan vain kaikenmaailman älypapereista? Eikö voisi opetella olemaan innovatiivinen tänään? Huh!





Project 1

Näinkin lyhyen bloggailun aikana näköjään jatkuvasti palailen vanhoihin aiheisiin, mutta innostuin nyt niin, että en voinut olla kirjoittamatta..

Eli kyseessä on aiemmassa Finsk -kenkämerkkipostauksessa lyhyesti esitelty kenkä "Project 1", josta Style Bubblen Susie meni vähän sekaisin. Noh, Susien onnistui nyt lopulta saada nuo mysteerikengät kokeiltavaksi. Eli siis vain kokeiltavaksi. Myyntiin ne eivät ole tulossa. Kengistä on kuitenkin tehty jo ainakin kaksi versiota (ensimmäisen postauksen liila, sekä tuo harmaa, erilaisin yksityiskohdin), joten saa nähdä tulisiko joku special edition myyntiin..

Itse innostuin kuitenkin eniten siitä, miksi kengät oli valmistettu. Ne päätyvät seuraavaa mallistoa esittelevään lyhytelokuvaan, joita Finskin sivuilta jo 3 kpl löytyykin. Olin aivan fiiliksissä Crystal Corolla ja Stratum -pätkistä. Hassuja ja hyväntuulisia. Muistuu mieleen vuosituhanteen vaihteen epäkaupallisiin tarkoituksiin tehdyt animaatiot musiikkineen päivineen. Ovat ne silti taiten tehtyjä. =)